RSS-syötteet:
Timo Juurikkalan blogiPuhemiesfarssi
Eduskunnan tiistainen puhemiesäänestys oli nolo esitys. Kuten puhemies Sauli Niinistö sanoi, normaalien käytössääntöjen mukaan hänelle olisi pitänyt esittää mahdollinen kritiikki silmästä silmään eikä tällä tavoin, nimettömillä äänestyslipuilla puskista tulittaen.
Mediassa protestiäänestyksen taustoja on analysoitu yllättävän yksipuolisesti ja populistisesti: lähinnä esiin on nostettu Niinistön ajama kulukuri, jota vastaan kansanedustajien on arveltu pullikoineen. Monen kansalaisen silmissä Niinistö on näytelmän sankari.
"Protestissa" ei kuitenkaan ollut ensisijaisesti kysymys kulujen karsimisen vastustuksesta. Sauli Niinistön johtamistapa on osoittautunut hyvin autoritaariseksi - hän ei ole profiloitunut lainkaan yhteistyö- tai neuvotteluhaluisena puhemiehenä. Vaikuttaa vahvasti siltä, että Niinistö on ammentanut johtamisoppinsa Puolustusvoimien aliupseerikurssilta 40 vuoden takaa…
Tuollainen johtamistapa ei ole tätä päivää, eikä moista tyyliä löydy enää myöskään yksityisistä yrityksistä. Sanelupolitiikalla ei ansaita henkilöstön luottamusta.
Puhemies Niinistö on lehtitietojen mukaan eilen myöntänyt, ettei hänkään ole viaton. Eduskuntaryhmien puheenjohtajat ovat hekin olleet aika lailla korvat luimussa.
Hyvä näin - ehkäpä eduskunnan ja puhemiehen saamien arvovaltakolausten jälkeen eduskunnan ilmapiiri tästä puhdistuu ja alkaa kehittyä parempaan suuntaan!
Timo Juurikkala 4.2.2010
Kommentit
Yhteistyötä ja neuvottelua missä asiassa? Jos säästöistä aletaan neuvottelemaan nillä on tapana vesittyä. Ja säästöjä tarvitaan. Jo ihan eduskunnan uskottavuuden takia.
Miksi kansan puolestapuhujaa ei koskisi sama sanelupolitiikka, kuin kansalaista? Paljonko on auttanut luottamusmiesten neuvotteluavaukset ja palkanalennuslupaukset? Ei mitään ja tuotanto lähtee.
On huonoa julkisuudenhallintaa ryhtyä kapinoimaan lama-aikana säästöjä ja ikävää pomoa vastaan työssä, jonka jatkuvuudesta päättää äänestäjät vuoden kuluttua. Jos pitää naputtaa, niin sitten ovet lukkoon ja pahat ilmat pellolle. Sen jälkeen tekemään vihdoin taas politiikkaa julkisuudessa, eikä tätä jatkuvaa härdelliä kaikkine skandaaleineen joka antaa nyt kuvan, että on turha äänestää sinne ketään, koska kaikki aika kuluu ihan muussa kuin asioiden hoitamisessa. Lama jatkuu ja viestikapulaa ollaan jo antamassa 2011 vaaleissa valittaville, missä vastuullisuus?
Vihreillä olisi mahdollisuus näyttäytyä osaavana yleispuolueena, jos talousasioista tulisi nyt ykkösia. Kellään puolueessa ei vain näytä olevan kovan luokan osaamista asiassa. Seuraavissa vaaleissa työttömyys ja työsuhteiden huonontuminen on suurimpia teemoja. Hiljaisuus nyt vie uskottavuuden vaalilupauksilta. Miksi vaaleissa kukaan uskoisi sellaista, joka oli "vallassa" muttei silloin tehnyt mitään avauksia.
Osinkovero-asiassa olisi pitänyt pelata samoilla korteilla, kuin talous pelaa. Jos 5 saa hyötyä itselleen porsaanreiästä verotuksesta ja 100 hyötyy niin että yhtiö voi laajentaa toimintaa, eikö ole parempi antaa 5 tuloveronkiertäjän olla ja tehdä politiikkaa näille 100 yrittäjälle jotka haluavat laajentaa? Politiikaksi käännettynä: 100 on enemmän äänestysikäisiä kavereita kuin 5:llä ja 100 yrityksellä paljon enemmän palkollisia, kuin muutamalla laki- ja lääkäripuljulla. Tästä seurannee hyvinvoinnin jakautuminen useammalle. Vihreäkään talous ei ilman yrittäjää lähde käyntiin. Eikä kukaan lähde sitomaan elämäänsä 24/7, jos saa vain valtavan riskin ja todella pienen mahdollisuuden saada edes nostetuksi palkkaa.
Luontoa pitää suojella, mutta nyt vihreät näyttäytyvät valtakunnantasolla vain puolueena, joka herää vain vastustamaan erinäisiä hankkeita ja lepää sitten odottaen seuraavaa hanketta jota vastustaa. Yleispuolueeksi haaveilevien pitäisi herätä tappelemaan myös muissa yhteiskunnan asioissa. Saattaisi mediakin yllättyä, jos Vihreät menisivät rohkeasti rikkomaan tuttuja kaavoja.
