Timo Juurikkala
Vihreät De Gröna

Vihreät De Gröna

Share

 

Kotouttamisessa on parannettavaa

Suomen maahanmuuttajien määrä on kasvanut aika nopeasti, mutta edelleen olemme hyvin kaukana useimpien Euroopan maiden tasosta. Suurin osa maahanmuutosta on työ-, opiskelu- tai avioliittoperäistä - pakolaisia ja turvapaikan saaneita on vain pieni vähemmistö. Maahanmuuttajakeskusteluun liittyy paljon ennakkoluuloja ja myös pelkoja.

Kotoutuminen uuteen kulttuuriin ei ole helppoa. Kieli on outo ja vaikeakin, ja jurot suomalaiset ovat hieman vaikeasti lähestyttäviä. On kuitenkin kantasuomalaisten, uussuomalaisten ja koko yhteiskunnan etu, että maahanmuuttajat tuntevat itsensä hyväksytyiksi ja oppivat tulemaan toimeen suomalaisessa kulttuurissa.

Meillä ajatellaan usein, että kotoutuminen tarkoittaa ensi sijassa työllistymistä. Työpaikan saaminen onkin tärkeää, mutta usein sen edellytys on kohtuullinen suomen kielen taito.

On käsittämätöntä, että ainakin pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajien suomen kielen kursseille on jopa puolen vuoden jonot! Tässä ei ole mitään järkeä - on viisaampaa lisätä tuntuvasti kielikurssien tarjontaa kuin pitää ihmisiä odottamassa tyhjän panttina. Lisäksi kielen opetusta pitää järjestää myös työpaikoilla, ihmisten arkisessa ympäristössä.

Mutta ei elämä ole pelkkää työntekoa. Kotoutumisen kannalta on tärkeää, että maahanmuuttajat osallistuvat myös vapaa-ajan toimintoihin samalla tavoin kuin kantasuomalaisetkin. Varsinkin lapsille ja nuorille on aktiivisesti esiteltävä erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Esimerkiksi jalkapalloseuran tai musiikkiharrastuksen löytäminen ei vieraassa kulttuurissa välttämättä ole helppoa.

Arkipäivän puuhailu yhteisten harrastusten ja kiinnostuksen kohteiden parissa poistaa puolin ja toisin ennakkoluuloja paremmin kuin minkäänlaiset kurssit tai asennekasvatukset.

Lisäksi on tarjottava kokoontumistiloja ja tapaamispaikkoja eri maahanmuuttajaryhmille. Useimmissa kunnissa tällaisia on, mutta tieto niistä ei kulkeudu kunnolla maahanmuuttajille. Kokoontumispaikat tukevat yhteisöllisyyttä sekä tarjoavat vertaistukea ja sitä kautta edistävät myös kotoutumista.

Meillä on melko lyhyt perinne maahanmuuttajien vastaanottamisessa verrattuna useimpiin muihin länsieurooppalaisiin maihin. Niinpä opettelemista vielä on.

Mallia ei kuitenkaan tässä kohdin ole syytä ottaa suoraan esimerkiksi Ruotsista. Voimme hoitaa asian paremmin, jotta Malmön ja Rinkebyn kehityskulut eivät toteudu Suomessa.

 

Timo Juurikkala 10.4.2015

Siirry sivun alkuun