Timo Juurikkala
Vihreät De Gröna

Vihreät De Gröna

Share

 

Vantaanjoella kuohuu

Vantaanjoki taitaa olla Suomen tärkein joki. Ainakin sen välittömässä vaikutuspiirissä asuu monin verroin enemmän ihmisiä kuin minkään muun suomalaisen joen liepeillä. Tähän nähden jokeen on kiinnitetty ihmeen vähän huomiota.

Viime aikoina Vantaanjoki on kuitenkin paistatellut julkisuuden valokeilassa, kun helsinkiläisvaltuutettu Jukka Relanderin (vihr) aloite Vanhankaupunginkosken padon purkamisesta on tullut käsittelyyn. Patoasia nostattaa tunteita, koska vanhalla voimalaitoksella on museaalisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja.

Mutta niin on itse koskellakin. Vantaata koskevat ensimmäiset kirjalliset merkinnät ovat peräisin 1300-luvulta, kun virolaismunkit myönsivät lohenkalastusoikeuksia koskeen. Kalastuksen historia on monin verroin pitempi kuin sähköntuotannon.

Vanhankaupunginkosken padon purkaminen parantaisi kalojen elinoloja: vaellussiika pystyisi nousemaan jokeen ja myös taimenen ja lohen nousu helpottuisi. Tämä vaikuttaisi kauas Helsingin kaupungin rajoja pitemmälle. Ehkä pääkaupungin päättäjät voisivat ajatella myös tätä?

Mutta ei Vanhankaupunginkosken pato ole ainoa eikä edes tärkein asia, jota pitäisi Vantaanjoella muuttaa. Olennaisinta on parantaa veden laatua.

Aika paljon on edistyttykin. Muistan kultaiselta 60-luvulta, kun kavereiden kanssa ongiskelimme Tikkurilankoskella. Vesi haisi viemäriltä ja sukulaispoika sai kahlaamisesta ikävän ihottuman kinttuihinsa. Äitinsä kielsi harrastuksen.

Joen kunto on kohentunut, mutta edelleen veden laatu on vain välttävää tasoa. Suurin rehevöittäjä on maatalous, mutta myös hajajätevedet (mummojen pissat ;) ja puhdistamoiden ohijuoksutukset kuormittavat jokea. Yksi syntipukki on lisäksi Helsinki-Vantaan lentoasema, jossa lutrataan glykolilla jääneston nimissä.

Ja onpa joen suurimmassa sivuhaarassa Keravanjoessa myös pari patoa, jotka pitäisi purkaa. Varsinkin Tikkurilankosken padon poistaminen avaisi aivan keskelle Vantaan kaupungin keskustaa mahtavan kalaparatiisin.

Vantaanjoki on aika tyypillinen rannikon joki - se virtaa viljelymaiden halki ja sen vedenlaatu on heikko. Tällaisten jokien ansiosta myös rannikon merivedet ovat raskaasti rehevöityneitä ja samentuneita.

Vantaanjoki virtaa Suomen suurimman asutuskeskittymän läpi. Siksi se olisi mitä parhain pilottikohde, jossa voitaisiin soveltaa kaikkia tunnettuja konsteja veden laadun parantamiseksi. Vantaanjoelta saatuja hyviä kokemuksia voitaisiin levittää kaikille rannikon huonokuntoisille jokiseuduille. Projekti pystyyn vaan!

Itämeri ja rannikkoseutujen asukkaat kiittäisivät.

(julkaistu Vantaan Sanomissa 11.4.2015)


 

Timo Juurikkala 11.4.2015

Siirry sivun alkuun