Timo Juurikkala
Vihreät De Gröna

Vihreät De Gröna

Share

 

Tarvitaanko maakuntahallintoa?

Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen on esittänyt maakuntahallinnon vahvistamista. Tämä ei ole mikään yllätys, kuten ei myöskään kokoomuksen Paula Risikon ja ruotsalaisten Anna-Maja Henrikssonin nopea vastaisku. Demarien Maarit Feldt-Ranta lupaili MTV3:n uutisissa puolueensa kantaa vasta hallitusneuvotteluihin, mikä on hämmentävä linja viikkoa ennen vaaleja.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen pitää siirtää kunnilta leveämmille hartioille eli käytännössä aluehallinnolle. Nykyisistä maakunnista ei pidä puhua, koska niitä on liikaa. Kymmenen plus miinus kaksi on sopiva määrä.

Soten siirtäminen pois kunnilta on iso muutos, joka hävittää noin puolet kuntien menoista ja velvollisuuksista. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat merkittävä osa hyvinvointiyhteiskuntaa, ja niiden poistaminen suoran demokraattisen päätöksenteon piiristä ei tule kyseeseen. Tarvitaan siis maakuntavaalit.

Jos tällaiset maakunnat pannaan pystyyn, niin niille on syytä antaa myös muita tehtäviä. Yksittäistä kuntaa laajemmalla alueella päätettäviä asioita olisivat ainakin joukkoliikenne, liikennesuunnittelu, maankäyttö, elinkeinopolitiikka, aluekehitys ja toisen asteen koulutus. Seututason asiat on hyvä päättää seudullisella tasolla, jotta kuntien välinen osaoptimointi ei haittaa järkevää kehitystä. Myös valtion aluehallinnosta voidaan siirtää tehtäviä vahvoille maakunnille.

Samalla törmätään myös verotukseen: rahoituksen ja päätösvallan on oltava samoissa käsissä. Maakuntien verotusoikeutta pelätään esimerkiksi Risikon ja Henrikssonin taholta, koska simppelin logiikan mukaan verotus kiristyy kun verottajat lisääntyvät. Tämä on kuitenkin mahdollista estää, siirtyyhän maakunnille tehtäviä sekä kunnilta että valtiolta. Kokonaisveroaste ei saa nousta sen johdosta, että tehtäviä siirtyy yhdeltä taholta toiselle.

Kunnallisveroprosenttien on alennuttava merkittävästi, koska suuri osa tehtävistä siirtyy muualle. Samalla voidaan poistaa yksi iso yhdenvertaisuusongelma: tällä hetkellä suurimman ja pienimmän kuntaveroprosentin ero on yli kuusi prosenttiyksikköä! Siis 6,25!!

Ainakin Paula Risikko oli heti kuumissaan siitä, että mitä hommaa kunnille enää jää. Asukkaita lähellä päätettäviä asioita ovat ainakin varhaiskasvatus ja peruskoulu, asemakaavoitus, vapaa-ajan palvelut, puistot. Eikä kuntia sinänsä tarvitse sääliä, ei kunta tunne ahdistusta J, ja kyllä niille paikkansa jää lähidemokratian toteuttajina.

Useimmissa Euroopan maissa on maakuntahallinto, koska asioita on hyvä päättää oikealla tasolla: laajat asiat valtion tasolla, seututason asiat alueellisella tasolla ja lähipalvelut paikallistasolla. Lopetteleva hallitus yritti saada aikaan mahtavia jättikuntia. Jos se olisi onnistunut, olisi tarvittu kaupungin- ja kunnanosademokratiaa.

Kolmiportainen hallinto sopii demokraattiseen hyvinvointivaltioon.

 


 

Timo Juurikkala 13.4.2015

Siirry sivun alkuun